lauantai 19. marraskuuta 2016

24 kysymystä poikaystävälle

heii.

Pitkän aikaa oli tavoitteena kirjoittaa tämmöinen vähän erikoisempi postaus verrattuna mun normaaleihin kirjoituksiin ja nyt sitten sain jotain aikaseksikin.
Idea tässä on niinkin simppeli kuin se, että Lasselle on kysymyksiä ja hän vastaa niihin ja kommentoin niitä tarvittaessa. Sopivasti löysin netistä näitä kysymyksiä, jotkut ovat suoraan kopioituja ja joitakin sovelsin hieman itse.


1. Kuinka kauan olette oltu yhdessä?
Lasse : Yli 16 kuukautta

Joo kyllä, yksi vuosi ja neljä kuukautta.

2. Missä tapasitte ja miten?
Lasse: Pajulahdessa korisleirillä 2014, kun tulin takaapäin

 Tää särähtää usein melko monen korvaan, jos osaa ajatella kaksimielisesti, mutta tosiaan juu Lasse juoksi mun takana ja pysähdyin sitten nopeasti niin tietenkin Lasse törmäsi muhun ja suoraan mun takapuoleen ja siinä oli siis ensimmäinen kerta kun puhuttiin, kun Lasse pyyteli ihan punaisena ja hätäisesti anteeksi ja yritin siinä selittää, että juu ei se mitään haittaa :D 

3. Milloin on tyttöystäväsi syntymäpäivä?
Lasse: Kymmenes elokuuta eiku kolmastoista eikun kymmenes eikun kolmastoista, eiku kymmenes päivä on meijän kuukausipäivä nii kyllä se on kolmastoista päivä eiksnii?

 Joo kyllä 13 päivä elokuuta on mun syntymäpäivä.

4. Milloin tapasit tyttöystäväsi vanhemmat ensimmäisen kerran?
Lasse: Enhän mä nyt tämmöistä muista, eiku älä laita että mä en muista koska mä muistan kaikki nää täydellisesti

Pitää kyllä itsekkin myötää etten muista.

5. Missä teidän ekat treffit olivat?
Lasse: Joo hei me Käytiin leffassa Flamingossa mä muistan ne

Juu käytiin leffassa kattomassa minionit ja ai että miten jännää se oli istua siellä käsi kädessä kahdestaan vierekkäin ekaa kertaa.


6. Mitä sarjoja tyttöystäväsi tykkää katsoa netflixistä ja mitä telkkarista?
Lasse: Netflixistä Gossip Girliä ja Teen Wolfia ja telkkarista Greyn Anatomiaa ja Haluatko Miljonääriksi JA SOHVAPERUNOITA (ja tämä tuli siis huutaen)

Hahah, aivan oikein.

7. Mikä on Venlan lempijuoma ja ruoka?
Lasse: Hmm suosikkijuoma cokis tai laktoositon pierumaito, tomaattikeitto tai pinaattikeitto ja lehtipihvi ABC:lta ja ranet ja mäkkäriruuat

Juu kyllä. Tie sydämeen käy vatsan kautta.

8. Mikä Venlan kengän koko on?
Lasse: 38 ja 39

9. Mitkä ovat tyttöystäväsi lempparimuroja?
Lasse : Nesquick , koska niitä syöt aina meillä

Oikein :D

10. Mitä Venla tilaa aina mäkkärissä?
Lasse : Tuplajuustoaterian



11. Silmien väri on?
Lasse: Noku sitä ei voi määrittää, kun ne aina vaihtelee, semmoset ehkä harmaasinivihreet ei yhtään ainakaan ruskeeta

Ihan oikein mun silmät ei ole oikeen minkään väriset.

12. Jos Venla keräilisi jotain mitä se olisi?
Lasse: Ööö varmaan valokuvia 

Hahah tykkään kyllä valokuvaamisesta, mutta keräilisin mielummin vaikka vaatteita, meikkejä tai ruokaa.

13. Mikä on tyttöystäväsi inhokkiruoka?
Lasse: Porkkanalaatikko ja riisi

14. Mitä Venla pelkää?
Lasse: Mmm , ahtoita paikkoja ja hissejä tai niinku paikkoihin jäämistä

Joo ahtoita paikkoja, jos siellä on ihmisiä paljon ympärillä esimerkiksi laivan tax free kauppa ja täynnä oleva raitiovaunu tai muu tungos.

15.Mikä on Venlan lempibiisi tällä hetkellä?
Lasse: No se on se mitä sä aina soitat se arthur biisi.

Say you won't let go - James Arthur

16. Jos leipoisit Venlalle synttärikakun minkälainen se olisi?
Lasse: Suklaakakku, siitähän sä tykkäät

Kyllä. En oikee välitä kermakakuista, mutta juustokakut ja suklaakakut uppoavat aina.

17. Mitä tyttöystäväsi osaa erityisen hyvin?
Lasse: Laulaa 

Haistin sarkasmin pahasti tässä vastauksessa, mutta ei se mitään :D

18. Mitä kahta asiaa hän kantaa aina mukanaan?
Lasse: Lompakkoa ja puhelinta 



19. Mikä Venlan saa ärsyyntymään?
Lasse: Jos ei vastaa viesteihin, ja semmoinen välinpitämöttymyys

Kyllä se on yksi niistä asioista joka saa mut ärsyyntymään.

20. Millainen Venla on tyttöystävänä?
Lasse: Kaunis, paras, luotettava, hyvännäköinen ja muutenkin ihana tyttöystävä

21. Missä hän on syntynyt?
Lasse: Varkaudessa EIKU SIIS Kuopiossa

Kyllä , Kuopion sairaalassa syntynyt ja asunut Varkaudessa.

22. Kumpi määrää kaapin paikan ja kumpi on tossun alla?
Lasse: Venttu määrää ja mä oon pahasti tossun alla, tai no sopivasti se kyllä menee meillä

Eii, kyllä mä määrään hyss hyss.

23. Mihin ulkomaille Venla haluaisi matkustaa?
Lasse: Niille saarille Balille ja Australiaan sinne mä haluisin ainakin

Kyllä, lämpimään ainakin.

24. Miten kaun Venlalla menee aamulla valmistautua ja kumpi on aiemmin valmis,
 kun on lähtö johonkin?
Lasse: 45 min tai 30 min ja mä oon aina eka valmis

Ensimmäinen oikein, mutta mä oon aina kyllä ensin valmis ja sitten kun oon valmis lähtemään jo ovesta ulos niin Lasse on vasta etsimässä housuja jalkaan.


keskiviikko 9. marraskuuta 2016

maailman parhaat m&m's keksit !

Löysin insipraatiota leipomiseen taas pitkästä aikaa ja päätin tehdä tämmöisiä keksejä! Näistä tuli aivan sairaan hyviä ja niin sopivia tommoselle ilmalle, kun lunta tuiskuttaa päin näköä ja olo on kuin siperiassa.
Ohjeen löysin netistä ja tein ohjeesta kaksinkertaisen ja sovelsin sitä hieman :-)

Keksejen määrä : n. 24 kpl
Tekoaika : n. 60 min.

Ainekset !
**********************************
200 g voita
2 dl fariinisokeria
2 dl sokeria
2 munaa
1 tl vanilliinisokeria
5 dl vehnäjauhoja
1 1/2 dl kaakaojauhetta (tummaa)
2 tl ruokasoodaa
1/2 tl suolaa
1 pss m&m's suklaakarkkeja
1 levy suklaata

*********************************
Leivo näin!

Aloita vatkaamalla voi ja sokerit vaahdoksi. Lisää munat ja vanilijasokeri ja vatkaa kuohkeaksi. 
Sekoita puolet vehnäjauhoista, soodasta ja suolasta kahdessa eri kipossa. Toiseen kippoon heitä mukaan myös kaakaojauhe. Nyt sinulla pitäisi olla kaksi kippoa jossa toisessa valkoiset jauhot ja toisessa ruskeat. Seuraavaksi jaa tasaisesti voivaahto molempiin kippoihin. 

Sen jälkeen jaa m&m's pussista n. 3/4 molempiin kippoihin. Sekoita tasaiseksi, mutta älä vatkaa enää sähkövatkaimella, jotta suklaarakeet eivät mene rikki. Leikkaa suklaata levystä mieleisesi määrä ja heitä sitäkin mukaan.

++ tässä vaiheessa taikina näytti todella kuivalta ja ei niin helposti pyöriteltävältä joten lisäsin taikinan sekaan myös maitoa molempiin kippoihin n. 1/2 dl ja sekoitin kunnolla.

Tämän jälkeen tee mieleisesi näköiset keksit joko pyörittämällä tai miten ikinä tahdotkaan pellille. Tässä vaiheessa myös taikinaa meni varmaan puolet suuhun. Painele jäljelle jääneitä karkkeja pussista keksejen päälle. Paista keksejä 175 asteessa 15 minuuttia. Vahdi keksejä sen mukaan kuinka kypsäksi ne haluat. Itse pidin keksejä 12 minuuttia ja keksit olivat reunoilta rapeat ja keskeltä pehmeät.

Ja nyt sinulla kahdenlaisia herkullisia keksejä kylmään päivään. Keksit itse nautin uunituoreina ja maidon kanssa. 





lauantai 22. lokakuuta 2016

rovaniemi - torstai ja perjantai

tästä , ensimmäiseen Rovaniemi postaukseen.

ja tästä , edelliseen Rovaniemi postaukseen.

torstai - perjantai

Torstaina koitti siis lähtö Rovaniemeltä ja meidän juna lähti vasta onneksi kuudelta illalla niin nukuttiin Lassen kanssa niinkin pitkään kuin puoli yhteen ja kun heräsin niin olo oli kuin olisin herännyt koomasta, kun nukutti niin hyvin ja sikeästi. No sitten siinä päivällä pakkailttiin vain kasseja, syötiin pinaattikeittoa ja puettiin yms. 
Itse valmistuin niin henkisesti kuin fyysisestikkin kahdentoista ja puolen tunnin kestävään junamatkaan. 
Noin viideltä lähdettiin kohti juna-asemaa. Lasse, Laura ja Harriet kävelivät, kun ystävällisesti Harriet lainasi mulle pyöräänsä ja sain pyöräillä sillä, kun tuo mun polvi ei oo ollu oikeen yhteistyökykyinen viime aikoina.
Kolmestaan minä, Lasse ja Laura lähdettiin sitten junaan.

Oulussa Lauran poikaystävä Markku liittyi seuraamme ja matka jatkui. Joskus kymmenen pintoihin käytiin ravintolavaunussa syömässä. Sanoisinko niin, että niissä tunneissa jotka olivat ennen kello 02.00, niin niissä ei ollut niinkään ongelmia ja ne menivät leppoisasti. Sitten kun väsymys iski ja nukkuma-asennon löytyminen ei onnistunut ei sitten millään, niin rupesi hieman turhaannuttamaan. Rehellisesti sanottuna kävin varmasti vaikka minkälaiset asennot läpi. Makasin tyhjillä penkeillä, nojasin tuoliin, nojasin Lasseen, nostin jalat pöydälle, istuin, yritin olla jalat koukussa. Siis olin vaikka minkälaisessa kippurassa mutta ei ! Mikään ei vaan tuntunut hyvältä. Siis tosissaan mietin myös, että jos kiipeisin siihen hattuhyllylle ja menisin sinne makaamaan. 
No loppujen lopuksi sain nukuttua n. puoli tuntia koko matkan aikana. 

Asemalta Lassen äiti Merja tuli hakemaan meidät ja heitti minut myös kotiin. Kun pääsin kotiin en suinkaan mennyt heti nukkumaan vaikka arvatkaa tekikö mieli? Kyllä , siis minähän rupesin siirtää kuvia kamerasta tikulle. Hei oon kuitenkin uskollinen bloggaaja. Onneksi se oli nopeasti hoidettu ja pakkasin kamat iskälle lähtöä varten, ja menin nukkumaan.
Tarkoituksena oli nukkua kaksi tuntia ja lähteä, mutta univelkoja oli sen verran, että en ollut kuullu koko herätyskelloa tai edes iskän kahdeksaa soittoa tai mitään muutakaan. Vaikka pommi olisi räjähtänyt mun huoneessa olisin varmaan silti nukkunut.

Koko matka oli super kiva ja kuitenkin eka matka Lassen kanssa kaksistaan. Rovaniemi oli todella kiva paikka ja lähtisin milloin vaan uudestaan. Ja kiitos tottakai Lauralle joka majoitti ja ruokki meidät ja kaikenkaikkiaan kesti meidän kaikki jutut ja meitä koko reissun ajan :D


rovaniemi - tiistai ja keskiviikko

 tästä , edelliseen Rovaniemi postaukseen.


tiistai

Herättiin aamulla noin. kymmenen pintoihin syötiin siinä aamupalaa ja Laura lähti käymään yliopistolla siinä aamulla niin jäätiin lassen kanssa chillailemaan ja mä siinä meikkasin ja laitoin vaatteet ja otettiin vähän kuvia. 


Yhden pintoihin Laura tuli takaisin ja lähtikin melkein saman tien. Minä ja Lasse saatiin lainata Laren pyöriä ja lähdettiinkin sitten tutustumaan Rovaniemen keskustaan ja Lasse kun tiesikin jo entuudestaan pari paikkaa nii se sitten esitteli mulle paikkoja ja suunnattin ensin kirpputorille ja siitä keskustan Ostoskeskuksiin ja löysinkin ittelleni pari paitaa ja lasse osti mulle yhden ihanan body shopin vartalorasvan mitä oon himoinnut jo kauan ♡ 
Viiden pintoihin tultiin takaisin asunnolle ja lähdettiin pizza raxiin. Olo oli sen jälkeen kuin kuulapallolla mut hyvää oli !! Vyöryttiin Prismaan ostamaan kilo satsumia mulle ja Lasselle, kun tosiaan vedettiin yksi kilo jo silloin maanantai iltana. Toivottavasti satsumista ei mitään yliannostusta voi muutenkaan saada nimittäin syötiin niitä ihan älytön määrä koko reissun aikana. Ilta meni taas rauhallisissa merkeissä.


keskiviikko

Viimeinen kokonainen päivä ennen lähtöpäivää Rovaniemeltä. Aamulla heräiltiin normaaliin malliin siinä kahdentoista pintaan ja makoiltiin ja noustiin ylös ja Laura teki meille lohta ja perunaa ruuaksi ja itse asiassa sehän oli mulle ja Lasselle aamupala ja oli kyllä hyvää.
Aamupalan jälkeen mietittiin, että mitä siinä sitten tehtäisiin ja päätettiin pitkän miettimisen jälkeen lähteä uudestaan Rovaniemen ostoskeskuksiin ja käytiinkin siinä pari vaateliikettä läpi ja sitten suunnattiin siinä keskustassa olevaan kahvilaan nimeltä Choco Deli ja ei mikään ihme, että se oli siinä Suomen parhaassa leipomo ohjelmassakin, sillä se kakkupala mitä itse söin oli ihan sairaan hyvää!
Ostostelureissulta selvinneenä mentiin Citymarkettiin ostamaan eväitä torstain junamatkalle.

 

rovaniemi - sunnuntai ja maanantai


sunnuntai

Syysloma alkoi ja me mentiin lassen kanssa Rovaniemelle kahdestaan junalla 8 tuntia ja selvittiin siitä kunnialla.
Sanoinkin äitille, että jos siitä matkasta selvitään kaksistaan pienessä tilassa ilman ihmeempiä kinasteluja tai kettuilemista toisillemme niin selvitään mistä vaan :D
No ei vaiskaan. Matka sujui tosi hyvin ja oli hauskaa ja aattelin, että matka menisi hitaasti ja mutta se menikin todella nopeasti. Eväitäkin olisi riittänyt vaikka koko junavaunulle jakaa, ja silti oli pakko käydä syömässä ravintolavaunussa ceasar-salaatti. Salaatti oli 2/5 , hinta-laatusuhde ei ollut ihan kohdillaan, mutta antoi helpotusta nälkään. Puolilta öin päästiin sitten perille ja vastassa meitä oli Laura, Markku ja Harriet.



maanantai

Aamulla tarkoitushan oli herätä n. puol yhdeksän aikaa Lauran mukaan heittämään Markku junalle, mutta nukuttiin taidokkaasti Lassen kanssa herätyskellon ohi ja suoraan sanottuna itse en ees kuullut koko herätystä toisin kuin Lasse. No sitten, kun puoli kaksitoista herättiin niin syötiin aamupala ja valmistauduttiin, ja lähettiin käymään ensin Lapin yliopistolla Lauran ja Harrietin kanssa ja sen jälkeen lähdettiin Joulupukin pajakylään. 
Tavoitteena oli nähdä poroja ja lähellähän se olikin, mutta ilmeisesti asiat olivat muuttuneet ja porojen näkeminen oli maksullista ja ajateltiin, että ei kehdata maksaa siitä ja onpahan näin nyt yksi syy lisää tulla uudestaan käymään Rovaniemellä.

Jatkettiin matkaa kauppaan hakemaan iltapalaa ja sitten käytiin Ounasvaaran huipulla katsomassa vähän näkymiä ja Rovaniemeä kokonaisuudessaan. Sieltä tultiin takaisin Lauran ja Harrietin asunnolle ja chillailtiin, syötiin, katsottiin netflixiä ja ninja warriorsia loppuilta.

lauantai 15. lokakuuta 2016

perussairauteni - nivelreuma

Yleensä blogissani kirjoittelen lähinnä vain iloisista asioista enkä niinkään vakavista, mutta koska nyt vietetään valtakunnallista reumaviikkoa (9. - 16.2016) ja onhan reuma kuitenkin melko iso osa mun elämää, joten haluaisin puhua siitä myös tänne.



Mulla todettiin lastennivelreuma silloin, kun olin n. 2 vuotias, joten itse henkilökohtaisesti olen tottunut sairauteen ja elänyt käytännössä koko elämäni reuman kanssa. 
Reuma on melko yleinen sairaus ja siitä on hyvin tietoa ja se ei ole kuitenkaan pahimmasta päästä mielestäni.

Itselläni reuma on ollut siinä keskivaiheilla pahuutensa suhteen. Pitkiä ajanjaksoja sairaalassa en ole joutunut makaamaan enkä potemaan, mutta huonoina ajanjaksoina aikaa on vietetty kortsinonipiikityksissä ihan kiitettävästi.
Kortisoonipiikityksissä olen käynyt ihan naperosta asti ja siis operaatio tehdään lapsilla nukutuksessa ja aikuisilla hereillä. Operaatiossa käsittääkseni otetaan pois nivelestä ylimääräistä nestettä ja laitetaan tilalle kortisonia. Minulla on tehty tämä muunmuassa moneen kertaan lonkkiin, polviin, nilkkoihin ja myös kerran varpaaseen. Nukutuksessahan nämä on tehty niin eipähän ne kauheasti ole sattuneet tietenkään, pahempana olen pitänyt esimerkiksi lonkkien operoinnissa sitä kolmen päivän vuodelepoa, kun ei saa edes pöntölle istua normaalisti :D

Tämän vuoden alkupäähän asti olin Helsingin lastenklinikalla hoidossa ja siirto aikuisten puolelle Meilahden kolmiosairaalaan oli tuossa kesällä. Siirto meni muuten hyvin, mutta minulla oli sitten sopivasti puhjennut viisaudenhammas siinä heinä-elokuun vaihteessa ja huono hommahan tässä oli se, että hampaan puhkeaminen tulehdutti leukanivelen huonoon kuntoon ja tästähän innostui myös lonkkani joka tulehtui samaan syssyyn myös. Reumalle on melko yleistä juuri tämä, että jos joku paikka tulehtuu ja se jätetään pieneksi aikaa hoitamatta, kuten meillä kävi näin kesällä, kun siirron ja hoitopaikkojen kanssa oli hieman arpomista, niin se on vähän kuin ketjureaktio, että kun yksi niin siitä sitten muut perässä. Loppujen lopuksi hammas ja lonkka saatiin hoidettua eli loppu hyvin kaikki hyvin.
Lonkan hoidossa minulle pistettiin ensimmäistä kertaa kortisonia ilman nukutusta ja voin myöntää, että todellakin jännitti. Siis kyllähän se sattui, mutta oli onneksi nopeasti sitten ohi.

Tyyppillistä reumallehan on se siis, että on niitä hyviä ajanjaksoja ja sitten on niitä huonoja. Ja varsinkin se, että silloin kun menee hyvin niin silloin todellakin menee hyvin ja toistepäin.
Oma reumani ei ole käsittääkseni ikinä kuitenkaan ollut remissiossa (oireettomana), joten niin hyväksi en ole pääsyt vielä ainakaan, mutta hei ainahan on toivoa! Tällä hetkellä syön reumaan lääkkeina Trexania ja Folvitea maksimimäärät ja tarvittaessa Pronaxenia. Jos reuma tästä vielä kuitenkin pääsisi villiintymään niin vaihtoehtona olisi itse tai sairaalassa pistettävät biologiset lääkkeet joitten puoleen käännytään, kun perinteiset reumalääkkeet eivät tehoa. Ja tätä minulla on mietitty myös pariin kertaa, onneksi ei ole tarvittu ainakaan toistaiseksi.

Olen kuitenkin pienestä tytöstä lähtien harrastanut jos jonkinmoista. Pienenä minulla oli baletti, myöhemmin tanssi pari vuotta ja jossain vaiheessa liikunnallinen harrastus vaihtui laulamiseen ja kitaran soittoon. Onneksi se vaihe loppui melko lyhyeen näin videoita katselleena :D
Sen jälkeen harrastin n. viitisen vuotta koripalloa aktiivisesti ja pystyin kyllä pelaamaan ja harjoittelemaan suhteellisen normaalisti lukuunottamatta paria kertaa ja muita pois olemisia muiden juttujen takia. Koripallon jouduin lopettamaan n. neljä kuukautta sitten muiden syiden takia (en reuman takia).


Kuvassa minä pienenä reumahoitojen jälkeen pehmohepan kanssa.

Huonoja puolia reumassa tietysti on itse sairastaminen, mutta myös se, että kipua ja sairautta ei nää  päällepäin ja myöskään jotkut eivät sitä valitettavasti tajua. Esimerkkinä, jos jalka on poikki ja jalka on tällöin paketissa kaikkihan sen ymmärtävät, että silloin ei voi osallistua vaikkapa liikuntatunneille tai harrastuksiin. Mutta sama juttu voi olla henkilöllä joka sairastaa reumaa ja ei voi osallistua kaikkeen tai joutuu jäämään asioista sivuun, niin usein törmää siihen, että saa joko oudoksuvia katseita ja ihmettelyä siitä, että "eihän sulla mikään oo kun ei se näy päällepäinkään." Vähän sama kuin se sanonta "Ei tuu verta ei voi sattuu."

Hyviä puoliakin reumassa mielestäni on eikä pelkästään sitä pahaa. Esimerksiksi meidän perheessä äitini , pikkuveljeni ja siskoni sairastastavat kaikki reumaa joten olemme kaikki Uudenmaan lapsireuma yhdistyksen jäseniä ja tietoisuus sairaudesta on todella hyvä.
Sairaus on myös todella henkilökohtainen, esimerkiksi siskollani ja veljelläni on reuma vaihtelevasti remissiossa ja heillä onneksi sairaus on ollut toistaiseksi tähän asti melko helposti hoidettava.

Reumaliiton kautta olemme tehneet retkiä mm. Linnanmäelle, Vihtiin laskettelemaan ja olemme viettäneet myös viikonloppua Vierumäessä. Ja olen saanut sieltä myös pari hyvää tuttuakin. Hain myös kolmena vuotena nuorten sopeutumisvalmennukseen Gran Canarialle, johon oli ikärajana mielestäni 13-15 vuotta, jos en väärin muista. Valitettavasti minua ei valittu mihinkään matkalle, sillä ilmeisesti hakemuksia oli tullut yksinkertaisesti niin paljon, mutta matka olisi varmasti ollut hauska! Olen kokenut myös, että olen saanut paljon vertaistukea enkä ole ikinä jäänyt yksin sairauteni kanssa.

Tietysti olen elänyt reuman kanssa niin kauan ja tottunut siihen, mutta voin kuvitella miltä tuntuisi jos reuma diagnosoitaisiin minulla vasta nyt ja kukaan tutuistani tai tietämistäni henkilöistä ei sairastasi reumaa ja kuinka ulapalla asiasta olisin niin varmasti tuntuisi kauhealta. Vaikka tietysti reumaan ei kuolekkaan eikä se ole edes verrattavissakaan todella vakaviin sairauksiin esimerkiksi syöpään, niin silti se varmasti säikäyttää ja voi tuntua siltä, että elämä kaatuu. Itse haluaisin tietää varmasti kaiken mahdollisen ja saada vertaistukea ja tietoa ja kokemuksia.

Joten näin minulta sanottuna kaikille: pahoista ajanjaksoista päästään varmasti aina yli vaikka siltä ei tuntuisikaan ja tämä ei ole se pahin mahdollinen sairaus ja reuman kanssa pystyy elämään normaalia elämää oikealla asenteella ja hoidoilla.

keskiviikko 12. lokakuuta 2016

helsinki






heii
Syysloma vaan lähenee lähenemistään. Sunnuntaina lähdetään Lassen kanssa siis Rovaniemelle Lassen siskon luokse lomailemaan ja juna matkahan kestää siis sen 9 tuntia ja voi olla, että kun oon vielä siitä innoissani että hymy saattaa hyytyä viiden tunnin kohdalla. Lassella ainakin, sillä se saa kuunnella mun juttuja sen 9h ja eihän sillä tietystikkään mitään pakopaikkaakaan. 
Koulussa ollaan menty ensimmäisen jakson loppua tässä ja syysloman jälkeen alkaakin sitten uusi jakso ja uusi lukujärjestys. Luojalle kiitos meillä on sitten kaksi kympin aamua. Käytiin myös medialuokan kanssa Helsingissä pyörimässä Kaapelitehtaalla ja Kiasmassa tuossa viime viikolla.